KÄÄRMEEN LAULU (sanat: Hannu Nurmio)
Kiemurtelen noiduttuna
kädessäni käärmeen muna
vapisen kuin mielipuoli
käärmeen kieli korvaa nuoli
Pinnan alle piilottelen
vihan mustan perkeleen
tapporaudan peilipyörän
kirveen, puukon ja viikatteen
Koston myrkky täyttää pään
pian kai pääni räjähtää
itse olen vartijani
nahkani on vankilani
Ryömin maassa matalalla
kohta lennän korkealla
syljen myrkyn sakeamman
ja laulan loitsun makeamman
Sormet koukkuun kouristele
väännä päätä väärälleen
käännä silmät, niskat nurin
suolet solmuun sitaise
Verta kiellä kiertämästä
sydänlihaa sykkimästä
tulen lailla tuska nuolkoon
sitten vasta kurja kuolkoon
Nyt voima virtaa tunnen sen
kiemurtelen kunnes en
pysyy enää itsessäni
ryömin ulos sisältäni
mä vanhan käärmeen nahasta
ja puhdistun pahasta
vihasta vapaa oon
kiemurtelen aurinkoon
Copyright: Rillumarei Productions, 2002