KULKURI		(sanat: Hannu Nurmio)

Kulkuri pitkiä polkuja kulkee
täällä maan ympyriäisen päällä
äitinsä kyyneleet kivinä kiertää
kulkurin kengissä

Aina maailman markkinoilla
juodaan viinaa polttavaa
luoja tietää silloinkaan
ei sydänparka rauhaa saa

Pitkä on polku ja tumma on taivas
kulkuri jatkaa maallista matkaa
pakko on maantietä taivaltaa
kun vielä on hengissä

Toiset kaiken rikkovat
ja toisille jää sirpaleet
toinen nauraa toinen itkee 
mutta minkäs sille teet

Se on kuin pyytäis kalliota 
jalan alla vaipumaan
se on kuin pyytäis pohjantuulta
lempeämmin laulamaan

Ankarat on meren aallot
kylmä tuuli pohjoinen
ankarampi niitäkin
voi olla kylmyys sydämen

Kulkuri pitkiä polkuja kulkee 
täällä maan ympyriäisen päällä
äitinsä kyyneleet kivinä kiertää
kulkurin kengissä

Jotkut eivät muutu koskaan
jotkut eivät tahdokaan
lopulta vain pohjan tuuli
kulkuria tuudittaa

Lopulta vain pohjan tuuli
kulkuria tuudittaa


Copyright: Rillumarei Productions, 1999